Viime viikonloppuna en päässyt ihan aamusta mukaan metsään, mutta minut haettiin päiväkävelylle :D Karpaloita löytyi vaikka millä mitalla, harmi että ne poksahtelivat kun poimimme niitä. C-vitamiinitarpeet tuli kyllä tyydytettyä :)
Oli ihana kävellä metsässä ja kuunnella luonnon ääniä, välillä jäin ottamaan valokuvia liian kauaksi aikaan ja kultani ehti kadota näköpiiristä. En viitsinyt huutaa, jottei eläimet karkaa ja sitten alkoi iskeä pakokauhu, eikö täällä oltu nähty karhu, susi ainakin on hiippaillut mökin takana!
Jännä miten mielikuvitus saa vallan kun on yksin metsässä. Ajattelin entistä koiraani joka seikkaili päivät pitkät metsässä, kerran jopa eksyi muutamaksi päiväksi...Sen jälkeen se ei enää mennytkään yksin metsään, mitä lie mörköjä mättään alla piileskeli :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti