Työllistää

Olen jaksanut koko pitkän talven sillä, että kesällä pääsen laittamaan kasvimaata ja nauttimaan rauhaisasta pihalla olosta. Heh, arvatkaapa vain onko kokoajan pieni ahdistus päällä siitä, että hommat pitäisi olla jo tehtyinä. Maa pitäisi olla käännetty, penkit valmiita, siemenet ja taimet maassa...vaan ei.

Meille laitettiin asfaltti pihaan ja maata jäi odottamaan minun pikku projektiani. Lisäksi tyhjensin vanhan kompostin pohjalle. Ei ollut muuten helppo homma hajottaa kompostia joka on ollut paikallaan ja koskematta vuosikausia :/ Yäk, se kuulosti ja näytti niin pikku jutulta aluksi :D

Mutta nyt on osa mansikoista maassa, ostin nekin niin optimistisesti heti kun nurmikko vedettiin rullalle...kolme viikkoa sitten. Tähän kasvi- & mansikkamaa tulee,

Ja tämän verran on vasta valmiina. Ette usko kuinka monta kottikärryllistä olen pukannut tuohon multaa :/ Laitimmaiseen penkkiin tulee avomaankurkkuja...ne mitkä selvisivät Alman hyökkäykseltä :D Se on iloitellut syömällä minun taimia ja kuljettamalla multaa joka paikkaan. Iloisia ylläreitä. Not.

Molemmat omenapuut selvisivät jänisten nakerruksesta ja tämä jopa pukkaa kukkaa <3 Voi vuodet vierikää ja puut kasvakaa isoiksi ja tuotteliaiksi!

Hommasin myös pari riippumansikkaa, saas nähdä tuleeko niistä mitään.

Ulkona työskennellessä nappaan aina ohimennen muutaman kuusenkärkän (vai kerkän?) suuhuni :)

Joku saattais olla pahoillaan siitä että pihalla kasvaa nokkosta, minä olen enemmän kuin mielissäni ja keräilen uusia lehtiä sitä mukaa kun niitä pukkaa, nam <3

Jes, voikukkaakin kasvaa tontilla, smoothien ainekset alkavat olla kasassa :)

Se tuoksu

Katoppas, olen minä yrittänyt kirjoittaa blogiin tämän vuoden aikana, tämä on vuodenvaihteelta, lisäsin vielä loppuun kuvan majapaikastani, ah, niin kotoisasta Kuutamosta :P


Jep jep, muutto oli ja meni, mutta paikat on vielä levällään. Kun on päivät koulussa, illat töissä ja yrittää kirjoittaa kandia ja gradua saattaa asiat jäädä hieman puolitiehen. Olen itseasiassa tällä hetkellä Suomussalmella pitämässä viikonloppukurssia :) Jännä tunne olla matkustajakodissa yötä, oi armas kotini ja puhdas (lue ei tuoksua ollenkaan) tuoksusi :) Lupaan laittaa kuvia kunhan saamme talon esittelykuntoon!
Edit: Paikat alkavat olla pikku hiljaa kunnossa, muutamia huonekaluja, kuten olohuoneen lamppua ja sohvapöytiä vailla.

Mutta asiaan, tai mitä olin kirjoittamassa. Löysin muutossa vanhan kuorintavoiteen! Kun otin purkin käteeni muistin ostaneeni sen Uudessa-Seelannissa mutta en kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota. Lopulta kun suihkussa aukaisin ja nuuhkaisin voidetta, olin takaisin Rotorualla <3 Muistin ensimmäisen aamun ja kylmän suihkun, jännityksen siitä mitä päivä tuo tullessaan. Sänky oli kova ja niskat kipeät vedosta. Olin onnellinen saadessani nukkua rakkaani vieressä pitkästä aikaa. Suihkuun ei saanut mennä pariskunnat, vaan miehet ja naiset erikseen. Vesi oli jäätävää, mutta halusin testata matkapakkausta jonka olin ostanut edellisenä päivänä. Mukana oli kuorintavoide, kasvorasva ja käsivoide.

Miten joku tuoksu voi tuoda niin elävästi mieleen vanhat tapahtumat? Päätin säästellä kuorintavoidetta ja käyttää sen harvoina ja valittuina hetkinä, nautiskellen :) Hih, voide on jäänyt käyttämättä liian isojen ja hankaavien palasten tähden ja lopulta hukkunut kosmetiikkavuoreeni, mutta nyt pidän sitä kultaakin kalliimpana <3

Minulla ei ole näköjään tallella ensimmäisen Rotorua-aamun kuvaa, laitetaan sitten kuva matkan varrelta :)

Ja lopuksi vielä kuva rauhan tyyssijasta:

Tosiasiassa tämä paikka oli kiva, hyvin sai nukuttua ja aamupala oli aina ihana. Muita asiakkaita näkyi harvoin, niin siellä sai tassutella rauhassa yökkärit päällä :D Ja henkilökunta oli mukavaa! Miinuksia hajusteista, ensimmäisenä yönä tuntui kuin olisin tukehtunut ja yritäppä seuraavana päivänä pitää 10 laulutuntia :/

Iloa elämään

Toinen sulostuttaja joka on saapunut elämäämme on Alma <3

Pohjanpystykorva Alma

Alma on Pohjanpystykorva ja tällä hetkellä 11vko.

Pohjanpystykorva Alma ja Länsilaika Venla

Kun alma tuli meille, odotin, että Venlalla kestäisi sopeutua pienokaiseen noin pari viikkoa, mutta onneksi siinä menikin vain 2 päivää! Venla hoivaa ja katsoo pienokaisen perään. Jos Alma huutaa eri huoneessa kuin Venla, Venla tulee saman tien paikalle ja tuijottaa syyttävästi, mitä te teette! Venla puhdistaa Alman korvat ja nuolee puhtaaksi pissa-reissujen jälkeen. Se odottaa kuuliaisesti, että Alma on lopettanut syömisen ja vasta sitten tyhjentää Alman kupin...totuuden nimissä, tätä harjoiteltiin muutaman kerran :D

Pohjanpystykorva Alma ja Länsilaika Venla

Alma on pieni ja pirullinen, mutta söpöydellään hurmaa kenet tahansa <3 Se ei anna Venlalle hetken rauhaa, mutta onneksi Alma ei vielä pääse hyppäämään Venlan turvapaikkaan, nojatuoliin...Minä menetin aamukahvi-paikkani :/

Nykyään kun tulen kotiin, saan syliini kaksi koiraa yhden sijaan <3

Pohjanpystykorva Alma

Silloin kun Alma on väsynyt, se on maailman ihanin lupsuttelija.

Pohjanpystykorva Alma 11vko

Tämän ilopillerin kanssa olen valvonut vapusta lähtien 2-4h välein joka yö. Se oli sisäsiisti tullessaan meille, ja herättää yöisin ulos...mikä on toisaalta hienoa, mutta VÄSYTTÄÄÄÄ! Nyt kun Alma on alkanut tulla rohkeammaksi, ja käydä kauempana meistä, valmistui mieheni rakentama tarha koiruleille juuri oikeaan aikaan! Niillä on ihana makoilla ulkona ja seurailla mitä naapurustossa tapahtuu.

Vuosi vierähtää

Hui! Viime vuosi meni yhdessä hujauksessa, väliin mahtui siskoni pojan syntymä, loppuharjoittelu, uuden koiran tulo ja monenlaista proggista. Nyt kun kesä on saapunut ja tehtävien asioiden pino huventunut jatkan taas tänne päivittelyä :)

Ensimmäisenä uusista asioista ihanin, minusta tuli täti Topias-pojalle <3 Elämänsulostuttaja on nyt 5kk ja oikea auringonpaiste! Kun vielä odottelimme poikaa saapuvaksi maailmaan, kudoin hänelle villahaalarin.

Ohje on Novitan, jos joku kaipaa voin lähettää spostiin. Lankana taisin käyttää jotain papukaijat-lankaa. Tämä oli tosi helppo tehdä ja oli kiva kun kädenjäljen näki samantien :)

Olin lauluyhtye-koulutuksessa Helsingissä alkuviikosta ja sain taas nähdä pienen pojan. On ihmeellistä kuinka nopeasti hän kasvaa ja oppii uutta. Sunnuntai-iltana kääntyminen tuotti vielä vaikeuksia, mutta maanantaina hän pyörähti selältä mahalleen ilman vaikeuksia! Parin viikon päästä menemme Rushin konserttiin ja saa nähdä onko Topsukka päässyt jo liikkeelle <3 Voi kun näkisimme useammin!